19. toukokuuta 2014

Portaalit, zombiet ja muut herkut

Yo! Viimeisimmästä postauksesta on nyt vähän enemmän aikaa, shiet. On tullut kuumoteltua niin ylioppilaskirjoitusten tuloksia kuin tulevia tietokonesuunnitelmiakin, ettei millään yksikään tekstinraakileista päässyt julkaisuun asti. ;_; Koneista puheenollen alle kuukauden sisällä olisi tarkoitus kasailla uutta tietomasiinaa, ja viimeinkin suurin osa Steam-accountin peleistä pääsee käyttöön! Joten mikäs sen parempi idea kuin käydä lävitse tähän mennessä läpikäytyjä suosikkeja ennen upouusien korkkaamista! Yrityksenä oli ottaa mukaan pelejä, joista en niinkään ole tainnut vielä mainita - ja valitettavasti tällä kertaa vain PC-pelejä.

© Valve
Fun fact, koskaan Steamiin en itseasiassa edes eksyny olisi, ellei maailmasta löytyisi Valven Portaleita ollenkaan. Kyseessä on myös eka oma läpipeluusarjani. Ekan osan julkaisun aikaan ei pelistä oikein sivustakatsojana saanut mitään irti, ja vähän jälkijunassa kolmisen vuotta sitten kokeilin koko peliä ekan kerran. Ja rakastuin, kuten nähtävästi aika moni muukin. Vaikkei ykkösen kuulunukkaan olla kuin pieni osa Orange Boxia, on se jotain ihan mielettömän siistiä ja mahtavaa. Portaalimekaniikat on toteutettu huikeasti, ja Portal 2 vaan tuo geelimömmöineen ja liikkumapuikuloineen entistä lisää monipuolisuutta. Vain sairas ihminen voi sanoa companion cubelle (kaverikuutio para
s kuutio) ei. Näistä mitä todennäköisimmin lisää myöhemmin!

© Popcap

106 tuntia takana, edelleen kaksi achievementtiä saamatta. Kiitos Popcap, teit mitä koukuttavimman zombiepelin Plants vs. Zombies. Istuta kukkia, tapa zombieita, pelasta itsesi aivoimulta - done! Vaikka pari pelin päätarinan ulkopuolella olevaa puzzlea aiheuttaakin vakavia aivokuolioita, ei pelaamista voi lopettaa kun kerran aloittaa. For reals. :D Kaikessa yksinkertaisuudessaan ja järkyttävistä spin-offeista huolimatta ihan mahtava, itekseni tässä oottelen parhaillaan Garden Warfarea PC:lle!

Yllättävän moni ei nähtävästi olekaan tutustunut Torchlightiin ollenkaan, vaan on valinnut Diablo III:n mieluummin. Suosikoin itse enemmän sarjan kakkososaa paljon miellyttävämmän monipuolisuuden takia, mutta kummastakaan osasta ei juurikaan ole pahaa sanottavaa. Runic Gamesin Diablomainen RPG-seikkailu on mielettömän koukuttava etenkin multiplayerinä, seurana tietysti myös vapaavalintainen lemmikkikumppani vaikka fretistä peuraan. :3 Ajoittaisesta hack and slash-tyylisyydestä huolimatta ei peli luojan kiitos silti tunnu yhtään liian nopeatempoiselta, jos malttaa käydä lävitse myös vapaavalintaiset questit. Steam myös mahdollistaa melko vapaan pelin modaamisen. Myönnettävä tosin on, ettei ykköseen juuri ole koskemista enää toisen osan korkkaamisen jälkeen. :<

© Supergiant Games
FTL: Faster Than Light saattaa karkoittaa luotaan aika nopeasti, jos ei ole kiinnostunut roguelike indie- saati sitten strategiapeleistä, tai jos jälkimmäisissä vain vuoropohjainen tuntuu kotoisalta. FTL antaa mahdollisuuden olla oman elämänsä Buzz Lightyear ja pelastaa galaksi kapinallisilta. Etenkin uuden updaten myötä peli tuntuu entistä kutkuttavammalta, kun joka pelikerta on entistä erilaisempi. Vielä 18 tunnin jälkeen ei yksikään avaruuslaivoistani Vohvelilaivoista Kaurapuuroihin ole vielä läpäissyt lopputaistoa, mutta vielä joskus...!

Jos Bastionista ei tykkää, syökää päänne. No ei sentään, kyseessä vaan todella on yksi huikeimmista peleistä, mitä on tehty. Yhtä kaunista artstyleä on harvinaista löytää, ja eeppinen narraattori Logan Cunningham vetää melkein vertoja Morgan Freemanille (no ei ihan ;_;). Peli itsessään ei ole pitkä, mutta kokemus on mahtava ja New Game+ on tarjolla myös hurjimmille hirmuille. Pelin oma tapansa valita haluttavat skillit ja aseet on jännä, ja vaikeusasteiden vapaavalintainen hallinta idoleita aktivoimalla on vähintäänkin mielenkiintoinen. Nopeatempoinen hack and slash ei ole kaikille, mutta suosittelen edes kokeilemaan - edes soundtrackin puolesta.

Kunniamaininta on myös pakko antaa Monaco: What's Yours Is Mine -pelille, joka tuo itseään parhaiten esiin multiplayerinä. Yhdessä ryöstöjen suunnittelu eri classeilla (hei, kuka ei haluaisi olla kloroformilla varustettu siivooja?) on mielettömän hupaisaa lukuisista faileista huolimatta. Ryömi tuuletuskanavissa, pukeudu vartijan asuun, älä jää kiinni - as simple as that, vai onko? Innolla odotan myös Payday 2-kokemusta, ihan vain päästäkseni selvyyteen siitä onko pussinheittosimulaattori lähelläkään Monacoa. Mielessä on myös miljoona muutakin maininnan arvoista peliä, joista voisi höpöttää vaikka kymmenen vuotta! ;_; Tarkoituksena on kuitenkin vielä myöhemmin tarkemmin kattaa lisää indiepelejä, joihin huonolla tietokonevarustuksella on viimeiset vuodet täytynyt turvautua. Lisäksi jatkossa on koneen kasaamisen yhteydessä tarjolla ensimakuja muun isommista peleistä, joten kliseiset stay tuned!