13. toukokuuta 2015

Pelikuulumisia?

Lähes vuosi sitten kirjoittelin sen ajan suurimmista hurahduksista pelien suhteen, jos joku sattuu tämän muistamaan. Ensin ajattelin vähän palata samoihin peleihin uusintakatsastusta varten, mutta näiden lukuisten kuukausien aikana on tullut löydettyä sen verta peli jos toinenkin, että eiköhän mieluummin siirrytä uudempiin ajatuksiin. :D Joten eiköhän tutkiskella vähän parin viime kuukauden ja lähempien aikojen suurimpia iloisia ja surullisia yllätyksiä!

Suurin vapaa-ajan syöjä tulee tuskin kovin suurena yllätyksenä ottaen huomioon sen, miten kauan peliä ollaan teasattu PC:lle vuosien takaisesta julkaisusta huolimatta. Lähes 70 tuntia siihen meni, mutta sen verran elämästäni satuin Grand Theft Auto V:lle uhraamaan. Ensimmäinen GTA oli joskus kauan sitten yksi ensimmäisistä pelikokemuksista, vaikken muuta ymmärtänytkään kuin hakea tankin puskan piilosta ja ajaa kadulla tanssivien ihmisten yli. Mitenkään äärettömissä määrin en San Andreasin ja Vice Cityn ulkopuolella ole kyseiseen autonvarastelusarjaan perehtynyt, mutta tulihan silti tuota uusinta odotettua yli vuoden päivät. Optimointi PC:lle on kuitenkin tehty melko tökerösti (taattua Rockstar -laatua) ja asetukset saa laittaa suhteellisen pienelle saadakseen tasaisen frameraten, mutta ulkoisesta olemuksesta huolimatta suurin osa toimii tarpeeksi hyvin. Kolmen päähahmon välillä pallottelu oli suunnattoman hauska ja hyvintoteutettu ominaisuus, joka toimi mielekkäässä pääjuonessa oikein hyvin. Multiplayeriin olisin kovasti toivonut hieman lisäsisältöä (kerta lisää heistejäkään ei enää ehkä tule) pelkkien kilpailujen ulkopuolelta, mutta muuten ehdottomasti kaiken väärti kaikkine optimointiongelmineen ja ylihitaine latausruutuineen! Tuskin tarvinnee sen suurempia selittelyitä.

Dragon Age: Origins oli jotain sellaista jonka aloitin jo viime kesäkuussa, mutta vasta nyt viime aikoina tuli aikaiseksi jatkaa tallennusta. Kyseessähän on siis Biowaren roolipeliseikkailu Fereldenin pikkumaailmassa. Combatissa on vähän mmorpg-henkisyyttä mukana, joten en suoraan sanottuna yhtään ensinäkemällä pelistä innostunutkaan. Kun puoliväkisin eteenpäin jatkoi, niin alta löytyikin jännittävillä hahmoilla (= Alistair) täytetty taistelu darkspawneiksi kutsuttuja hirviöitä vastaan. Pelin asetelma on varmasti aika geneerinen eivätkä kaikki ehkä juonellisesti pelistä löydäkään suurta tyydytystä, mutta mahtava dialogi ja Biowaren tyylisesti vapaus valita asioita varmasti innostuttaa myös näitä henkilöitä. Uudelleenpeluuarvokin vaikuttaa tällä hetkellä huikeelta jo pelkästään päähahmon rodun/taustan muuttaessa tilanteita ja dialogeja täysin, etenkin kun DLC:t mukaanlaskettuna questeja näyttäisi olevan järjetön määrä. Tällä hetkellä en vain millään uskalla pelata viimeistä kahta pääquestia loppuun, joten varmuutta siitä onko peli myös lopun jälkeen yhtä huikea paketti - jääköön se nähtäväksi. :D Onneksi aina on uljas sotakoirani Mauno.

Mainitsin joskus muinoin myös siitä, miten innoissani odottelin Plants vs. Zombies: Garden Warfaren ilmestymistä PC:lle. Aikaisemmasta PvZ-pelistä konsepti muuttuu täysin towerdefensestä siirryttäessä ammuskeluun, ja siirtymä on toteutettu aivan liian hienosti. Peli on äärettömän hauska etenkin itteni kaltaisille huonoille fps-pelaajille, joilla ei oikeastaan edes ole älytöntä halua olla hyvä vaan ainoastaan hassutella söpöillä classeilla ja avata tarrapaketteja (joista saa lisää kustomointi- ja hyötyitemeitä). Pelissä on pvp:ssäkin älyttömän helppo pitää hauskaa, kun taasen monessa muussa vastaavassa menee lähinnä hermot. Itse kuitenkin pelissä viihdyn enemmän pve:n puolella edelleen. Graafinen ilme on yksinkertaisine tekstuureineen kaunis ja toimii myös täydellisen smoothisti. Toistaiseksi eri classien välillä vaan tuntuu olevan vähän huonoa tasapainottelua voimakkuuksien kanssa, mikä on vähän ikävää. Menossa tällä hetkellä rank 33, ja toivottavasti jaksaa pidemmällekin! :D Jos sitä joskus pääsisi Garden Opsia vaikeimmallakin tasolla lävitte. Ja hei, kuka ei tykkäisi kattilapäisestä auringonkukasta?

Loppumetreillä ollaan myös Lara Croftin tähdittämässä pelissä nimeltä Tomb Raider, joka on muuten yksi visuaalisesti näteimmistä peleistä hetkeen. Peli on kuin mikä tahansa vanhakin Tomb Raider vähän uusilla mausteilla: etsitään pienien puzzlejen täyttämistä hautakammioista aarteita ja tapetaan vihollisia. Jokin vanha fiilis pelistä kuitenkin puuttuu aivan kokonaan! Seikkaileminen tuntuu toissijaiselta ja tylsältä, kun taas pelin pääpaino tuntuu olevan taistelussa/sniikkailussa ja näteissä cutsceneissä, joissa välillä on se yksi quick time event. En missään välissä tunne erityisesti olevani keskellä hurjaa seikkailua, kuten joskus muinoin Laran löytyessä lumisilta vuorilta tai kuolemanvaarallisesta koskesta (shoutout myös ikivanhoille Indiana Jones -peleille). En myöskään tiedä yhtään mitä Square Enixillä on pelin tekemisen aikaan polteltu, mutta kuulun itse siihen surulliseen ihmisryhmään jolle kameran jatkuva heiluminen aiheuttaa päänsärkyä lähes ensimmäisillä minuuteilla. Pelissä on kyllä hetkensä ja suurimmilta osin miellyttävät mekaniikat, mutta tähän mennessä suurin osa kokemuksesta on lähinnä tylsistymistä ja pelin sulkemista silmien säryltä.

Äärettömän hankalaa pitää kaikki päässä vellovat ajatukset lyhyinä, joten tältä kerralta luultavasti pelikuulumiset saavat luvan riittää ennen kuin mopo karkaa käsistä! Palaillaan kaiketi taas lähiaikoina uusien kuuluminkien parissa, eli heti kun saan vain mitenkään hoidettua näitä nykyisiä alta pois pääsykokeiden ja muun yhtä turhan alta. :D Eli seuraavaan kertaan?

2 kommenttia:

  1. Itsekin aloitin DAO:n uudelleen hiljattain useamman vuoden hiljaisuuden jälkeen. On ollut aika jännää kun toisaalta ei muista mihin asti pääsi viimeksi mutta toisaalta kokemuksessa on paljon uutta, kuten miten hauskoja Alistairin sarkastiset heitot ovat. En muistanut myöskään miten köykäistä taistelu on DAO:ssa ja on vähän väliä ollut ikävä Pillars of Eternityn laajaa isometristä näkymää ja reiluja taisteluja joissa ei kestä ikuisuutta lahdata koko vihollispoppoota (alkukylän 12-päinen susilauma oli kamala). Yritän varmaan hieman pidemmälle vielä pelata vaikkei peli vielä suoranaisesti kiehdokaan, ja toivon että dialogi kantaa loppuun asti.

    Pitää varmaan itsekin kokeilla PvZ: Garden Warfarea, kiitos suosituksesta. Tomb Raider oli pettymys sen saamaan hypen jälkeen: juoni oli mitään sanomaton ja peli yritti olla Uncharted, samalla kadottaen lähes kaiken sen mikä teki ensimmäisistä Tomb Raidereista hyviä. Tomb Raider ei toki ole ainut uusi peli jota huono peli vaivaa: näppituntumalla vain harva nykypeli on onnistunut juonellisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, ihan sama kuka toinen osapuoli on mut jos Altair on keskustelussa niin dialogit on poikkeuksetta mahtavia. :D Köykäinen on älyttömän kuvaava sana, kaikki on välillä jotenkin niin tahmasta kun tuntuu että kaikki on jatkuvasti edessä ja mitään ei näe. Mutta muuten ihan ehdottoman hieno peli, vaikkei ko. combattyyli muuten innostaisikaan! Jos ei hardilla kuitenkaan pelaa nii saa ihan miellyttävän kokemuksen kun tappelun voi jättää vähän sivummalle jos niin tahtoo.

      Ite en suoraan sanottuna etes ollu kuullu älyttömästi juuta tai jaata Tomb Raiderista ennen kuin tuli ostettua. Mitä nyt muutama totesi että kyseessä voi olla ihan okei peli. Tavallaan lohduttavaa, kun ei mitenkään erityisesti osannu silloin odottaa liikoja. Tuli vaan ihan älytön ikävä vanhoja Tomb Raidereita, ollapa taas 2000-luvun alku. ;__;

      Ja kannattaa ehottomasti kokeilla Garden Warfarea! En mitenkään voi suositella liikaa, vaikka olinki itse alussa kovin skeptinen siitä, miten hyvin PvZ voi muka toimia tuollasessa muodossa - mutta hienosti toimii!

      Poista