3. joulukuuta 2016

Vuoden miellyttävimmät tapaukset


Taas jälleen alkaa vuosi kääriytyä kauniiseen tai ei-niin-kauniiseen pakettiin ja on aika tehdä perinteinen vuoden pelit -listaus! Aikaisemmat listat löytyvät blogista vuosilta 2014 ja 2015, joten tuntekaa olonne vapaaksi kurkata myös niitä. Kuten aina ennenkin, allekirjoittaneen listalta löytyvät pelit eivät välttämättä ole tänä vuonna julkaistuja vaan ainoana kriteerinä on että ne on tänä vuonna pelattu! Sinä päivänä kun Pandabytestä tulee maailmankuulu ja rahaa alkaa lentää ovista ja ikkunoista voin ehkä harkita uusien pelien ja konsolien mukana pysymistä, haha. :D

Aiempina vuosina on ollut suhteellisen helppoa kasata listaa vuoden lempipeleistä, ja nyt ensimmäistä kertaa ajatus takkuaa ku kärpänen hunajassa. Valitan jatkuvasti siitä miten on kiire koulun, töiden, eläinten, muuttojen ja ylipäätään elämän kanssa, mutta näin jälkikäteen tiiraillessa jestas että oikeesti on ollut kiire. :D Tänä vuonna napsahti myös se maaginen Minion of Bak'Laag -badge (100+ unfinished games) Backloggeryssä, ja tämäkö jos mikä hävettää - enkä edes ole lisännyt esim. kaikkia Humble Bundlen kautta saatuja pikkupelejä palveluun. Viime vuoden "breakdown" eli uusien ja finishattujen pelien suhde oli -6, tällä hetkellä se on ainakin -29. Noh, ehkä sitten ensi vuonna! Nyt kuitenkin tsiigailemaan niitä piruparkoja, jotka saivat edes sen vähäisen huomioni tänä vuonna!



5. Tales of Zestiria (2015)
Lista alkakoon vahvasti hienolla jRPG:llä, Tales of Zestirialla. Elämäni aikana olen jRPG:eitä pelannut hirmuisen huonosti, mitä nyt joskus emulaattorilla ensimmäisiä Final Fantasyitä ja myöhemmin 3DS:llä Tales of the Abyssiä. Zestiriassa on kuitenkin sitä jotain. Pienen fixin jälkeen (aka fps lockin poistaminen, hurraa nykyaika ja 60fps!) löysinkin mielekkään, sopivan mahtipontisella juonella täytetyn seikkailun. Vaikka ihmisten pahantahtoisuuden voimistavat hirviöt ja niiden kukistaminen kuulostaakin vähän kliseiseltä, on aika ajoittain ihan miellyttävää pelata jotain vähän överimpää ja ylilyötyä! Combatista saa halutessaan tehtyä kompleksia ja suunnittelua vaativaa, tai voi vaihtoehtoisesti pelata chillimmin ja vain mäiskiä menemään aivan järkyttävän hyvä soundtrack taustalla - ihanaa valinnanvapautta ihan fiiliksen mukaan! Pelissä on myös mielettömän hyvät japanidubit puhumattakaan kauniista ulkomuodosta, joten ehdottomasti suosittelen. Peli on vielä melko pahasti kesken vaikka pelitunteja on jo päälle 30, minkä takia reiluuden vuoksi listalla peli on vasta viides.

4. Overwatch (2016)
Jos vain yksi asia elämässä on faktaa niin se, että olen hirvittävän huono ammuskelupeleissä. Counter-Strike, Battlefield ja muut vastaavat ystävät jäävät täysin elämäni ulkopuolelle aivan vain kyvyttömyyttäni pystyä reagoimaan ja tähtäämään tarpeeksi nopeasti... silti Overwatch on yksi parhaista, ellei paras jokseenkin kilpailullinen multiplayer-kokemukseni vuosiin. :D Lopetettuani League of Legendsin viiden vuoden jälkeen kuin seinään Overwatch palautti mielenkiintoni PvP-pelaamiseen. Jokainen hahmo tuntuu niin hyvältä pelata ja vaikka loot boxien avaaminen välillä melkoista vihaa tuottaakin (tuuri ei vaan ikinä tule olemaan puolellani), kiteytyy pelissä pääosin hauskanpito etenkin kavereiden kanssa, ja se jos mikä on tärkeintä... ja pah, oikeastihan tärkeintä on se että pelit ovat lyhyitä, ettei kaltaiseni kiukkuperse pääse kasvattamaan suolatasojaan liian korkealle ja ragequittaamaan.

3. Phoenix Wright: Ace Attorney - Spirit of Justice (2016)
Muistaakseni en ole mitenkään kovin äänekäs ollut rakkaudestani Ace Attorney -sarjaan, luultavasti siitä syystä että viimeisimmästä pääsarjan pelistä on jo kolmisen vuotta. Viime kesänä saatiin viimeinkin myös Eurooppaan uusin peli, ja voi sitä ilon ja onnen määrää. VieläKÄÄN en ole ehtinyt peliä täysin loppuun asti pelaamaan, mutta pääpiirteittäin uskallan jo mielipiteeni ilmaista. Rakastan miten pelissä on taas heittäydytty uusiin ominaisuuksiin (uutuutena "divination séances", joilla nähdään uhrin viimeiset hetket ja kaikki aistimukset), miten vanhoja ihania hahmoja on tuotu takaisin ja miten hyvin viime pelistä asti käytetty uusi engine toimii. Saan vain hirveän huonosti kiinni pelin asettelusta ja juonesta (kyllä, näissä on sekin), enkä löydä samaa charmia joka ekoissa neljässä pelissä on. Joka tapauksessa itse pelaaminen on moitteetonta ja ihanaa, joten nautin suosikkikäsikonsolisarjastani täysin rinnoin. ♥

2. Stardew Valley (2016)
Huhtikuussa kirjoitin siitä, miten maatalous tuhosi elämäni. Ja niinhän se tavallaan tekikin. Menetin yöuneni, ruokailurytmini ja järkeni yrittäessäni hillitä hinkuani istuttaa virtuaalivihanneksia ja lypsäessäni pikselilehmiä taimmaisen ajatuksen ollessa "tämä päivä enää, sitten lopetan". Addiktoidun Animal Crossingin ja Harvest Moonin kaltaisiin simulaatiopeleihin aivan liian kovaa, ja Stardew Valley ei ollut mikään poikkeus. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pelissä on niin paljon tekemistä (ennen kaikkea miellyttävää sellaista), ja melkein kaikki on avoinna heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Jos ikinä tarvitaan hyvän mielen peliä johon turruttaa huoletta loppuilta teekupposen äärellä, on tässä sitä jotain. :D Uusinta 1.11 patchia en ole kunnolla pelannut, mutta vain hyvää kuullut!

1. Witcher & Witcher 2: Assassins of Kings (2007 & 2011)
Ilmeisesti jokaisen vuoden kaavaan kuuluu listan kärkipäähän yksi pelisarja - tänä vuonna se olkoon Witcher... ja pääpaino olkoon jatko-osalla. Sarjana kokonaisuus on ihan huippu: maailma tuntuu tuoreelta, vaikka pohjateoksena on yli 20 vuotta sitten alkanut puolalainen kirjakokoelma. Tarina tuntuu kypsältä ja erilaiselta, vaikkakin aika ajoittain vähän erikoiselta ja irstaaltakin. Geenimanipuloitu hirviönmetsästäjä eli Witcher nimeltään Geralt of Rivia ei päähahmona ole mitenkään poikkeuksellisen pidettävä, ja silti kyseessä on ainakin omasta mielestäni yksi mielenkiintoisimmista hahmoista hetkeen.

Sain taistella pelisarjan kanssa, niin henkisen jaksamuksen kuin tietokoneenkin kannalta. Ensimmäinen peli on mekaniikoiltaan ja ajoittain tasapainoltaan tehty niin huonosti, kun taas toista peliä hädin tuskin sain edes käynnistymään syystä jota minä tai moni muukaan internetissä ei oikein tiedä. Taistelin silti, aivan vain koska kiinnostuin maailmasta niin helkkaristi liikaa, etten enää suostunut antamaan periksi. :D Menin ja ostin sarjan ensimmäisen kirjankin jo pelkästään itse maailman takia. Tahtoisin puhua sarjasta niin paljon, mutta koska en vielä ole kolmannen pelin kanssa päässyt tarpeeksi vauhtiin, jätän loput odottamaan aikaa jolloin olen valmis omistamaan sille ihan oman postauksensa. Tässä kuitenkin ehdottomasti vuoden kohokohtani.



Listan ulkopuolelle jäi taas hienoja pelejä, joista kunniamaininnat etenkin peleille The Elder Scrolls Online (kuului jo viime vuoden listalle), Super Smash Bros. 4 ja Splatoon, josta olen viime viikkoina saanut iloa niin paljon enemmän kuin ikinä olisin uskonutkaan kokeiltuani sitä ensimmäisen kerran Digiexpoilla 2015. Melkoisesti olisin myös halunnut mukaan The Legend of Zelda: The Wind Wakerin, mutta pelitunteja on kertynyt niin vähän etten koe moisen olevan reilua. :( Jokaisesta tänä vuonna pelatusta pelistä on kuitenkin suuresti nautittu ja jokaista on lämmöllä rakastettu... vai onko kenties sittenkään? mysteerimusiikkia

Tutusti kuulisin taas mielelläni kommenteissa myös lukijoiden vuoden 2016 lempipeleistä!

2. joulukuuta 2016

22 yötä jouluun on, laskin aivan itse...


Siis mitä. Vielä hetki sitten oli kesä, hiki virtasi, jäätelöä kului paketeittain ja hermot meni jatkuvasti prakanneen tuulettimen kanssa... ja kohta on muka olevinaan jo joulu. Ihan oksettaa se, miten nopeasti aika vilistää silmien edestä, eikä mitään ole saatu aikaiseksi! Joulunodotusta varten oli alkueräisenä ajatuksena yrittää pitää jonkinnäköistä joulukalenteria, mutta moinen idea jouti roskakoriin aika nopeasti - improvisoin parhaillaan tätäkin tekstiä, joten 24 luukun riipaiseminen ei sovi tänhetkiseen inspiraatiotasooni kirjoittamisen suhteen... :D Miksipä kaiken toisaalta pitäisikään olla aina niin hiottua ja suunniteltua! Joulua en tänä vuonna vietäkään ollenkaan Suomessa vaan rakkaassa sinikeltaisessa naapurimaassamme, joten saatte siirappisen joulumielipostauksen jo nyt!

Näin joulun alla jokainen tarvitsee varmasti oman joulukalenterin - se joka muuta väittää valehdelkoon itselleen täysin vapaasti. Vielä edes näin 21-vuotiaana en suostu aloittamaan joulukuuta ilman kalenteria, ja tänä vuonna löytyikin aika miellyttävä yllätys! Humble Bundlen sivuilla onkin nimittäin tällä hetkellä myynnissä Yogscast Jingle Jam 2016 -bundle, jota ainakin vielä eilisiltana mainostettiin myytävän vain n. 50 000 kipaletta! Vajaalla kolmella kympillä kalenterista saa itselleen mukavan mytyn pelejä, sekä kuun loppuun asti yhden uuden mysteeripelin joka ikinen päivä. :3 Itse pistin eläinhörhönä osuudestani suurimman osan miekkavalaiden suojeluun, joten hyvä mieli jää joka tapauksessa käteen. Kirjoitteluhetkellä kalentereita on mennyt noin 15 000 kappaletta, joten vielä ehtii itse kukin!

Joulun nimissä on tullut myös tehtyä muita ennenaikaisia ostoksia, joista merkkinä työpöydällä ja sen alla lisääntyneet jatkojohtomäärät, joista ehkä vähän lisää puputusta myöhemmin... Muistakaa tekin vähän rauhoittua ja hemmotella itseänne, ripustaa jouluvalot paikoilleen, poltella niin paljon kynttilöitä kuin vain mitenkään jaksatte ja juoda glögiä niin kauan kuin kaupoissa sitä maltetaan myydä. Kohta on taas helteet ja auringonpaistetta ja koko Suomi valittaa kuitenkin kun ei enää olekaan märkää ja masentavaa! :D

Mitä lämpimintä joulunodotusta kaikille. ♥
- myrsyli