30. maaliskuuta 2017

Kohti Andromedaa ja sen yli!

"My face is tired" saattaa olla osalle jo aika tuttu vitsi (näille vekkuleille nykyajan nuorille varmaan meemi) Twitteristä ja muualta internetistä. Jekkuhan juontaa juurensa viime torstaina täällä kotosuomessakin julkaistuun peliin nimeltä Mass Effect: Andromeda. Alkuperäinen Mass Effect -trilogia on ehdottomasti ehkä parhainta shittiä jota olen koskaan päässyt, tai koskaan tulenkaan edes pelaamaan. Yhteensä olen tähän mennessä käyttänyt sarjaan varmaan lähemmäs 300 tuntia, ja nyt viimein pitkän odotuksen jälkeen päästiin käsiksi sarjan uusimpaan "spin-offiin"! Mutta miten meni näin niinku omasta mielestä?

Aikaisimmista trailereista ja muusta lähtien olen ollut niin tajuttoman innoissani, etten edes osaa kuvailla. :D Pelistä julkaistiin aika paljon vanhasta trilogiasta poikkeavaa informaatiota, josta en ensi alkuun hirveästi innostunut. Sarja muutettiin open worldiksi, mukaan lisättiin craftaaminen, kaikkien lämpimästi rakastama Mako palasi uudella nimellään Nomad ja mikä hurjinta: ei enää Linnunrataa. Dragon Age teki aikoinaan saman tempun ja muutti sarjan reseptiä aika radikaalisti, eikä silloin lopputulos ollut järin toivottu... nytkin peli tuntuu aika lailla Inquisitionilta avaruusskinillä.

Haluaisin niin paljon rakastaa Andromedaa, mutta lopputulos oli vain "ok". Missään vaiheessa en uskonut että peli pystyisi kilpailemaan alkuperäisen trilogian kanssa, mutta toivoin silti parasta. Kun kuun puolivälissä peli avattiin Origin Access -membereille ensimmäiseksi kymmeneksi tunnit, avattiin samalla helvetin portit. :D Internet oli ihan täynnä hirveitä kuvia ja videoita pelin animoinneista ja glitcheistä. Tässä vaiheessa usko vielä jaksoi hieman elää, koska luonnollisesti paska palaute leviää nopeammin kuin hyvä, eikä kukaan puhunut pelin juonesta tai mekaniikoista juuri mitään. Näin vähän yli 60h pelitunnin jälkeen sitä uskaltaa ehkä jo avata suunsa itsekin. Jos totta puhutaan, ei peli ole ihan niin paha kuin miltä internet saa sen kuulostamaan. 

Animointi on ehdottomasti jäätävää, ja monessa youtube-videossakin on päästy hyvin perille miksi. Peli on kuitenkin muuten mielettömän kaunis, eikä ulkoasun pitäisi aivan koko peliä pilata pelaajalle. Immersio menee hieman rikki, mutta ei peli itsessään. Biowaren entisellä työntekijällä oli animoinnista melko avartava twiittiketju, jota kannattaa vilkaista. L.A. Noiren laatuisia ilmeitä ei kannattanutkaan odottaa satojen hahmojen pelissä, mutta ymmärtäähän sen täysin että parempaa odotettiin. Suurta patchia asian korjaamiseksi tuskin tulee, mutta toivossa voi aina elää.

Koko pelin aikana en ole törmännyt puoliinkaan glitcheistä joita kaikkialla on esitetty (koneessa GTX 1070, Intel i5-7600k, 16gb ram), vaikkakin näitä ehdottomasti löytyy normaalia enemmän. Muun muassa auto on saattanut spawnata paikkaan johon sen ei pitäisi pystyä, ja päähahmo Ryder on päättänyt vaihtaa kävelytyylinsä outoon nykimiseen, mikä korjaantuu nopeasti. Mitään peliä rikkovaa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt. Vähän surullista sinänsä itse pelin kannalta, että tarkoittamattomien glitchien takia pelissä on ollut hauskempaa kuin monessa muussa pelissä pitkään aikaan...

Peli kuitenkin toimii. Combat on ehdottomasti hauskempaa kuin aikaisemmin, vaikka vihaankin valtavaa pelkistämistä: et voi enää vaikuttaa companioneiden powerien käyttöön ja omia voi olla käytössä vain kolme kerrallaan. Framerate on tasainen ja kaatumisia ei ole tapahtunut. Kerran jouduin käynnistämään pelin uudestaan quest markerin toimimattomuuden takia. Omat negatiiviset tuntemukseni peliä kohtaan johtuvat lähes täysin juonesta ja ajoittain kehnosta käsikirjoituksesta, ei oudoista ilmeistä ja päällepomppivista tekstuureista. Saatan myös valitettavasti olla edelleen liian kiinni vanhassa trilogiassa hahmoineen, enkä ihan vielä osaa päästää irti. :(

Ei lyödä kuollutta hevosta enää, jooko. Pelin julkaisu on jo kustu, mutta silti ilmeisen moni myös näyttää tykkäävän pelistä paljon. Itse pelaaminen on edelleen hauskaa kuten ennenkin, ja siitä varmasti nauttii jos peliin pystyy suhtautumaan avoimesti ilman että odottaa yhtä eeppistä tarinaa ja hahmokaartia kuin aikaisemmin. Mestariteos kyseessä ei ole (tuntuu lähinnä demolta kaikille uusille ominaisuuksille), mutta hirveästi toivoisin jatkossa löytäväni rakentavaa kritiikkiä pelin suhteen myös muun kuin animoinnin osalta. Jos kyseessä olevan tyylisistä peleistä tykkää, niin go ahead. Älä vain odota liikoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti